torstai 5. marraskuuta 2015

KOSKETUKSEN VOIMA - koukussa oksitosiiniin

Imen voimaa kosketuksesta. Tunnen, kuinka halaus siirtää minuun voimaa. Läheisyys tuo lohtua, eikä olo ja mieli tunnu niin pahalta. En ole yksin. Minusta välitetään. Lohduttava silitys tai kädestä pitäminen kivun hetkellä saa tilanteen tuntumaan vähemmän raskaalta. Joku kihelmöivä tunne päässä. Hyvän olon tunne kaiken keskellä? Onko se mahdollista?

Kosketuksella on ihmeellinen voima. Ihmiset rakastavat olla hierojalla. Vaikka kipeän kohdan hierominen aiheuttaisi lievää kipua, sen kestää, kun kosketus tuo päinvastaisen reaktion. Vaikka saman työn tekisi hierontakone, on käden kosketuksella oma taikansa.

Kaikki janoavat kosketusta. Toisen kosketus tuntuu hyvältä, ikään kuin kosketuksen välityksellä välittyisi jotakin ihanaa.


Läheisyys ja kosketus lisäävät terveyttä - oikeasti!

Ruotsalainen tutkija Kerstin Uvnäs Moberg on tehnyt tutkinut kosketuksen "voimaa" ja kirjoittanut aiheesta kirjan Rauhoittava kosketus. Hän on tutkimuksissaan todennut kosketuksen rauhoittavan ja selittää sitä kosketuksen tuottamalla oksitosiini-hormonilla, jota on kutsuttu myös "rakkaus- tai mielihyvähormoniksi". 

Kosketus ja hieronta vapauttavat oksitosiinia, samoin kuin myös kaikki mielihyvän tunteeseen liittyvät asiat. Sitä on pidetty paljon seksiin ja äiti-lapsi -siteeseen liittyvänä hormonina, mutta se on paljon enemmän. Oksitosiini vahvistaa ihmisten välistä kiintymystä ja luottamusta toisiinsa. Oksitosiinia pidetään hormonina, joka tekee meistä sosiaalisia. Oksitosiinin tiedetään lisäävän myötätuntoa toisia ihmisiä kohtaan.


Sairastavana ihmisenä minun on helppo uskoa, että kosketuksen positiivinen on todistettu muullakin kuin tunnetasolla. Toisen rauhoittava silitys tuntuu vievän paljon pahaa tunnetta pois. Joskus kosketus voi olla pieni ja silläkin voi olla suuri merkitys.

Läheisen koskettaminen

Toisen henkilön on usein vaikea myötäelää lähimmäisen sairautta. Sairastavan tunteita ja olotilaa ei voi kukaan ymmärtää paremmin kuin saman kokenut henkilö. Tästä voi seurata kommunikaatio-ongelmia.

Joskus kosketus on parempi kuin sanat. Se kertoo sairastavalle välittämisestä, hoitamisesta ja välittää lämpöä ja rakkautta toiseen. Pahalla hetkellä useat henkilöt kokevat toisen kosketuksen auttavan oireisiin, se voi tehdä kivun tunteen pienemmäksi ja rentouttaa. Kosketus voi olla silittämistä, hierontaa, kädestä pitämistä - mitä vain. Pienet suukot, halaukset, silittely tai kädestä pitäminen voivat kommunikointina monessa tilanteessa toimia paljon sanoja paremmin. Ja joskus vaan sanoja ei löydy tai niitä ei ole.

Suomessa kosketusta pidetään ihmissuhteissa kuuluvan lähinnä vanhempien ja lasten sekä pariskuntien välillä.Ystävyyssuhteisiin voi koskettaminen kuitenkin kuulua hyvin luonnollisesti. Halaaminen, hieronta tai silittely ovat ehkä muualla luonnollisempi osa ystävyyssuhteita. Tottuttuihin tapoihin on vaikea tehdä muutosta, mutta ehkä sairas-terve asetelma antaa tähän ihanan tekosyyn! 

Sairastavana on tärkeää kertoa lähimmäisille, miltä kosketus tuntuu missäkin tilanteessa. Toiset eivät kipuhetkellä halua ketään lähelleen ja toiselle kosketus tuo paljon lohtua. Kun tuntuu siltä, että kädestä pitäminen tuntuisi hyvältä, voi vaikka itse tarttua toisen käteen. Lempeä hieronta voi laukaista suuremmankin jännityksen perustumatta hieronnan voimakkuuteen. Kosketus lähentää ja viestittää välittämisestä. Kumpaankin suuntaan.

Kosketus osana sairaanhoitoa?

Kosketusta on käytetty vähän sairaanhoidon hoitohenkilökunnan, lääkärien ja hoitajien, toimesta. En tiedä kuinka paljon tätä käsitellään hoitohenkilökunnan koulutuksessa. Lapsille tätä kuitenkin tehdään - miksi ei myös aikuisille? Onko tämä kulttuuriimme liittyvä ominaisuus vai yleismaailmallinen ilmiö? Joissakin tutkimuksissa on tosin todettu, että oksitosiinin eritys edellyttää tunnesidettä henkilöön. Itse uskon, että jos hoitohenkilö osaa lukea asiakasata oikein ja vaistota, onko kosketus tilanteessa hyvä vai huono, sillä voi olla hyviä vaikutuksia. 


Tätä lääkkeetöntä hoitomuotoa ei kannata aliarvioida. Sairaiden joukossa on paljon sellaisia, jotka asuvat yksin, eikä heillä ole mahdollisesti jatkuvaa kontaktia lähimmäisiin. Sairaus on seurana pelottava peikko, eikä ole ketään, kenen kainaloon käpertyä. Kuka näitä ihmisiä silittää? Kuka pitää heitä kädestä? Vapaaehtoistoiminnassa tätä voisi korostaa. Kotisairaanhoitajilla on tiukka aikataulu, mutta he saattavat ehkä olla niitä ainoita, jotka näkevät sairastavan säännöllisesti ja usein.

Kipu ja kosketus, läheisyys

Desmond Morris toteaa kirjassaan Intimate behavior (Läheiskäytös), että kosketus on ainoa, jota käytämme saadaksemme ja antaaksemme lohdutusta. Kädestä pitäminen, halaaminen. Kulttuurissamme koskettamisen ja fyysisen läheisyyden merkitystä laajemmin ei ole oivallettu. Kosketus vaikuttaa toisin kuin sanat ja / tai tehostavat sanoja.

Kosketus voi tuntua voiman lähteenä, ikään kuin toisesta siirtyisi voimaa itseen. Läheisyys on usein yksi suuri tekijä onnellisuudessa ja vaikeassa tilanteessa annetussa empatiassa. Kosketus antaa meille takaisin ihmisyyttä, jonka voimme kokea vähentyneeksi vaikeassa kiputilanteessa.

Kosketus vaikuttaa kipuun konkreettisesti. Kosketuksen aikaansaamat hermoimpulssit kulkevat paksuja hermosäikeitä pitkin ja sivuuttavat kivun aiheuttamat impulssit, jotka kulkevat ohuita hermosäikeitä pitkin. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä totetaa artikkelissaan Kosketus on lapselle yhtä tärkeää kuin uni: "Hellät kosketukset kulkevat syvälle aivoihin alueel­le, jossa ihminen muodostaa kokonaiskuvaa kehostaan ja itsestään. Ihminen tarvitsee hitaita kosketuksia, jotka kulkevat syviä hermosäikeitä pitkin ja kertovat, että minä olen hyvä. Se parantaa stressin säätelyä, laskee verenpainetta ja lievittää kipua. Samalla se saa ihmiset luottamaan toisiinsa ja uskomaan toisistaan hyvää."

Kovaa kipua kosketus ei täysin poista, mutta rauhoittaa ja tuo myönteisiä tunteita vaikeina kipuhetkinä. Kädestä pitämisellä ja/tai silittelemisellä voi olla suuri vaikutus. Toisen ihmisen välittäminen ja lähellä oleminen voi tehdä olon siedettävämmäksi ja poistaa tunnetta, että on täysin yksin kivun kanssa. 

Olisin tosin varmaan yhtä koulussa oksitosiiniin, vaikka olisin terve. Kipu - mikä ihana tekosyy!


Halataan kun tavataan!
____________________


Desmond Morris: Intimate behavior (Läheiskäytös)
Kerstin Uvnäs Moberg: Rauhoittava kosketus. Lastenpsykiatri: ”Kosketus on lapselle yhtä tärkeää kuin uni”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti